Onko toimenpiteistä ollut hyötyä?

Säännöllisen henkilöstötyön mittauksen ja raportoinnin lisäksi henkilöstöjohtamisessa on usein erikseen arvioitava tehtyjä toimenpiteitä ja luotuja käytäntöjä.

Yritykset ja julkiset organisaatiot suunnittelevat ja toteuttavat toimenpiteitä, jotka tähtäävät suorituskyvyn parantamiseen. Esimerkiksi koulutuksella, esimiesvalmennuksella, suorituksen johtamisen menettelytavoilla, palkkausjärjestelmien uudistuksella ja työolojen kehittämisellä pyritään vaikuttamaan ihmisten motivaatioon tai osaamiseen. Henkilöstöjohtamisen käytännöiltä odotetaan myös tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Toimenpiteisiin liittyy usein kysymyksiä:

• käytetäänkö kehitettyjä menettelytapoja?
• sovelletaanko menettelytapoja tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti?
• onko toimenpiteillä todellista vaikutusta suoritukseen?
• onko tehty investointi kannattanut?

Arvioinnin on oltava luotettavaa

Henkilöstöjohtamista koskevilla toimenpiteillä voi olla suuri ja yllättäväkin vaikutus ihmisiin ja organisaation suoritukseen. Toisaalta toimenpiteisiin on voitu käyttää paljon rahaa ilman näkyvää vaikutusta. Samanaikaisesti tapahtuvat organisaation muut toimenpiteet ja toimintaympäristön muutokset voivat hämärtää kuvaa todellisista vaikutuksista.

Arvioinnin vaikeuksista huolimatta arvioimatta jättäminen sulkee helposti pois parantamismahdollisuudet. Tehtyjen investointien todellisen tuoton varmistaminen on vaikeaa ilman tietoa siitä, mitä on saavutettu.

Arviointi onnistuu, jos se perustuu hyvien tutkimusperiaatteiden noudattamiseen:

• ratkaistava kysymys määritellään selkeästi
• tunnetaan organisaatio, sen liiketoiminta ja toimintaympäristö sekä ihmisten rooli arvon tuottamisessa
• tunnetaan arvioitavien toimenpiteiden taustalla olevat olettamat, johtamisopit ja mahdollinen teoreettinen tausta
• käytetään kysymykseen ja tilanteeseen sopivia menetelmiä – laadullista tai määrällistä tutkimusta tai jopa molempia
• eri tietolähteissä olevaa tietoa hyödynnetään ja yhdistetään riittävän kuvan saamiseksi. Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen tekee arvioinnista taloudellista.
• tulosten luotettavuutta tarkastellaan kriittisesti. Arviointi ei saa olla tarkoitushakuista, vaan on pyrittävä objektiivisuuteen.

Hyödynnä olemassa olevaa tietoa

Henkilöstöjohtamisen toimivuuteen liittyviin kysymyksiin haetaan usein vastauksia henkilöstökyselyiden avulla. Sähköisten välineiden avulla se onkin nykyisin helppoa.
Organisaatioissa toteutetaan kuitenkin usein turhan paljon kyselyjä ja niiden analyysit tehdään usein liian kevyellä otteella. Vähäisten tietojen ja satunnaisten erojen pohjalta voidaan vetää hyvinkin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tulokset ovat tulkinnanvaraisia, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että jatkotoimenpiteet jäävät usein puolitiehen.

Kyselyjen rinnalla tai jopa niiden sijaan organisaation on pyrittävä hyödyntämään jo tehtyjä tutkimuksiaan ja rekistereitään paremmin.

Etenkään henkilöstötietojärjestelmien tietoja ei käytetä riittävästi hyväksi. Tilastollisiin menetelmiin perustuvat analyysit kertovat kuitenkin usein paljon toimintatapojen soveltamisesta, niiden tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Tilastollisella analyysillä voidaan osoittaa yhteyksiä haluttuihin lopputuloksiin tai kumota virheellisiä olettamia.

Miten Melkior voi auttaa toimenpiteiden arvioinnissa?

Melkior auttaa, kun asiakkaalla ei ole voimavaroja arviointiin tai kun tämä haluaa ulkopuolisen riippumattoman arvion päätöksentekoa varten.

Melkiorin palvelu kattaa tyypillisesti seuraavia tehtäviä:

• ratkaistavan kysymyksen määrittely ja työn suunnittelu
• tiedon kokoaminen eri lähteistä
• analyysit ja johtopäätökset
• ehdotusten tai päätössuositusten laadinta
• päätöksentekijöiden työpajat
• loppuraportointi.
  

Työ tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Selvitysprojektissa voidaan kehittää samalla asiakkaan omia analyyttisiä valmiuksia.

Lähestymistapa perustuu selkeästi määriteltävään ratkaistavaan kysymykseen. Sen sijaan, että Melkior tekisi laajoja kyselyitä, se pyrkii yhdistämään erilaisen tiedon ja hyödyntämään jo olemassa olevia tietolähteitä. Tavoitteena on, että päätöksentekijöille muodostuu riittävä kokonaiskuva ja päätöksenteon perusteet ovat pitävät.

Melkiorilla on vahva henkilöstöjohtamiseen liittyvä analyysiosaaminen:

• laadullisen ja määrällisen tutkimuksen taidot
• ensiluokkaiset työvälineet analyyseihin.